Allekirjoittaneen vuoro oli kertoa kuulumisia juhannusviikolla. Alkuviikko oli kovin kiireinen ja loppuviikon olin saaristossa viettämässä juhannusta veneilyn ja telttailun merkeissä. Tästä syystä kirjoitan vasta nyt kun olen palannut kotiin juhannuksen vietosta.
Keskikesän juhlaan kuuluu perinteisesti juhannussauna, -kokko ja -tanssit. Ainakin rannikkoseudulla juhannusperinteisiin kuuluu myös juhannussalon pystyttäminen ja sen koristelu kukkasilla ja lehdillä. Ovien pieliin pystytetään koivuja ja maljakkoon kerätään niityltä kukkakimppu. Taikauskoiset keräävät erilaisia kukkia tyynyn alle tai kurkistavat kaivoon nähdäkseen tulevan puolisonsa. Juhannusperinteitä on paljon ja ne varmasti vaihtelevat hieman riippuen siitä missä päin Suomea ollaan. Tärkeintä on kuitenkin, että juhannuksen saa viettää hyvässä seurassa. Toivottavasti kaikilla on ollut oikein mukava juhannus!
Kestävää viiniä
Opiskelijan kesään kuuluu lomailun lisäksi lähes poikkeuksetta kesätyö. Itse tutustun viinien ja muiden alkoholijuomien maailmaan nyt toista kesää Alkon työntekijänä. Kerron seuraavaksi hieman siitä, mitä ympäristövaikutuksia viineillä on ja miten kuluttaja voi valita kestävän kehityksen mukaisen viinin.
Viinintuotannon ympäristövaikutukset ovat samantapaisia kuin muidenkin elintarvikkeiden. Ympäristövaikutuksia syntyy etenkin maaperän eroosion ja saastumisen vuoksi. Torjunta-aineiden käytöllä ja jätehuollolla on myös merkittävä vaikutus ympäristöön. Viinilasillisen vesijalanjälki on 120 litraa. Tämä on kuitenkin hieman pienempi kuin kahvikupillisen, joka on 140 litraa. Iltapäiväkahvin voi siis huoletta vaihtaa vaikkapa lasilliseen raikasta roseeviiniä.
Viinin ympäristövaikutuksiin kuuluu luonnollisesti myös kuljetuksesta aiheutuvat päästöt. Lähellä tuotettu ei kuitenkaan ole aina paras vaihtoehto. Pitkät kuljetusmatkat hoidetaan lähes poikkeuksetta laivoilla, joka on erittäin energiatehokas kuljetusmuoto. Puolestaan Euroopan sisällä kuljetukset hoidetaan usein kuorma-autoilla. Näin ollen kuljetusmatkojen perusteella voi olla vaikea sanoa kannattaako ennemmin valita viinejä uudesta vai vanhasta maailmasta.
Vastuullinen valinta on ostaa luomuviiniä tai reilun kaupan viiniä. Luomuviinien rypäleiden tuotannossa ei saa käyttää synteettisiä kasvitautien, tuhoeläinten eikä rikkakasvien torjunta-aineita. Luomuviineissä käytettyjen säilöntäaineiden, esimerkiksi rikkidioksidin sallittu maksimimäärä on pienempi kuin muilla viineillä. Luomutilojen määrä on jatkuvasti kasvussa. Tämä johtuu sekä kysynnän kasvusta että luomutuotantoa koskevan tuen lisääntymisestä. Luomuviinien lisäksi markkinoilla on myös muita luonnonmukaisesti tuotettuja alkoholijuomia, kuten siidereitä ja oluita.
Suomessa myytävät Reilun kaupan viinit tulevat Etelä-Afrikasta, Chilestä ja Argentiinasta. Reilu kauppa parantaa perhetuottajien ja suurtilojen työntekijöiden työ- ja elinoloja sekä ympäristön hyvinvointia kehitysmaissa. Suurin osa viinistä tuotetaan suurtiloilla, jolloin olennaista Reilun kaupan toiminnassa on työntekijöiden palkkojen, oikeuksien ja työskentelyolosuhteiden parantaminen. Lapsityövoiman käyttö on kiellettyä ja työntekijöille tarjotaan asianmukaisia suojavarusteita esim. kemikaalien käsittelyyn. Tuotannossa noudatetaan myös tiukkoja ympäristökriteerejä, joihin kuuluu mm. jätteidenkäsittely sekä maaperän ja vesistöjen suojelu. Takuuhinnan lisäksi tuottajille maksetaan Reilun kaupan lisää, joka käytetään yhteisöä hyödyntäviin hankkeisiin, kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
Viinintuottajien aktiivisuus ympäristöasioissa on kasvanut merkittävästi. Ilmastonmuutos ja kuluttajien valveutuneisuus lisäävät tuottajien tarvetta perehtyä asioihin ja kehittää toimintaansa. Viinintuotannossa ei toistaiseksi ole yhtenäistä järjestelmää, joka selkeyttäisi kestävän kehityksen menetelmien toteutumista kuluttajille. Yhä useammat tuottajat pyrkivät tuottamaan korkealaatuisia viinejä ympäristöystävällisin ja sosiaalisesti vastuullisin keinoin. Tuotteen etiketissä kerrotaan usein tuotantomenetelmistä, mutta ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia yhtenäisen järjestelmän puuttumisen vuoksi. Seuraavaksi lyhyesti kaksi esimerkkiä kestävän kehityksen huomioon ottavasta viinintuotannosta.
Kaliforniaa pidetään kestävien viininviljelymenetelmien edelläkävijänä. Kalifornian Kestävän viininviljelyn liitto perustettiin vuonna 2002 edistämään ympäristöystävällistä tilanhoitoa ja sosiaalista vastuuta Kalifornian viiniteollisuudessa. Säännöstö on tuottanut ohjekirjan ”parhaat johtamismenetelmät”, joka sisältää 227 viininviljelyyn ja –valmistukseen liittyvää ohjetta. Viinitilojen on mahdollista hankkia auditoijien vahvistamat sertifikaatit toiminnastaan, mikäli ne täyttävät 58 ohjekirjan vaatimuksista.
Lisää osoitteessa www.sustainablewinegrowing.org
Chileläinen Cono Sur on perustamisestaan 1993 lähtien sitoutunut ympäristöystävälliseen viinintuotantoon. Vuonna 1998 Cono Sur aloitti Integrated Vineyard Management –ohjelman toteuttamisen, jossa viiniköynnösten lannoitus ja tuholaisten torjunta pyritään hoitamaan mahdollisimman luonnonmukaisin keinoin. Tästä esimerkkinä hanhien tarhaaminen köynnösten seassa. Hanhet syövät viiniköynnösten tuhohyönteisiä ja näin vältytään synteettisten insektisidien käytöltä. Cono Sur on myös saavuttanut viineilleen Carbon Neutral Delivery –sertifikaatin. Tämä tarkoittaa sitä, että Cono Sur:in valmistamien viinien maailmanlaajuisten kuljetusten tuottamat hiilidioksidipäästöt "tasapainotetaan" uusiutuvia luonnonvaroja tukevien projektien investoinneilla.
Nuuhki kesäsateen raikasta tuoksua
Aloita aamusi syömällä aamupala terassilla/rantakalliolla/kuistin rappusilla
Ulkoile
Tapaa ystäviä ja sukulaisia
Torku riippukeinussa
Istuskele terassilla
Käy kesäteatterissa
Anna ajatusten viedä
Ajele pyörällä hiekkatiellä
Kiertele kirpputorilla
Elä täysillä, nauti joka hetkestä
Syö jäätelöä ja tuoreita mansikoita
Äyskäröi sadevedet veneestä ja lähde soutelemaan
Sauno ja käy uimassa
Toteuta unelmasi
Älä murehdi, nyt on kesä
!
Terveisin,
Solja
Rahastonhoitaja
Sykli ry
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti