Kahdeksasta neljään. Joko arvasit? Kyllä, työharjoittelu on alkanut. Tänä vuonna saan tutustua kahden kuukauden ajan yhteiskuntavastuuraportin työstämisen ihmeelliseen maailmaan. Toimin Turun ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuuraportin avustavana toimittajana ja tehtävänäni on vastata ympäristövastuuosiosta.
Pari viikkoa on pyörähtänyt ja toimenkuvani alkaa pikkuhiljaa selkiytyä. Raportin työstämisen ensimmäinen vaihe on hankkia aineistoa raporttia varten. Sähköpostiviestejä on tulvinut laatikkooni kymmeniä. Puhelimessakin olen saanut puhua runsaasti, joten ainakin osittain puhelinsoittofobiani on paranemaan päin. Kun kaikki tarvittavat tiedot on saatu hankittua – toiset helposti, toiset vähemmän helposti – voidaan ruveta taulukoimaan lukuja ja analysoimaan tuloksia.
Saattaa kuulostaa hieman pitkäveteiseltä ja tylsältä hommalta, mutta yllättävää kyllä, lähes jokainen päivä loppuu ennen aikojaan. Huonona puolena tähän mennessä voisi mainita vetoisan työskentelypisteen, jonka ansiosta niska ja hartiat ovat lievästi ilmaistuna aivan järkyttävässä jumissa. Ei muuta kuin venyttelyä ja vehnätyynyä.
Tämän työn parissa ainakin oppii kärsivällisyyttä, tiedonhankintataitoja ja ymmärtämään erilaisia kulutuslukuja, niiden yksikkömuunnoksia ja lukujen avulla avautuvaa informaatiota. Näistä viimeksi mainituista taidoista ei lyhyen matikan kirjoittajalle voi olla ainakaan haittaa!
Tämäpä tässä tältä erää. Ehkä kirjoitan jännittävistä työpäivistäni ja lähestyvän deadlinen tuottamasta ahdistuksesta vielä tuonnempana. Ikään kuin terapiana. Saa nähdä… Siihen asti, adiós!
Jenni
Sykli ry
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti